Nonii ystävät hyvät.
Toivottavasti huomasitte edellisen päivityksen epäonnistumisen.
Jotenki sain siihen turhia rivivälejä, poistettua muutamia lauseita, kirjotettua kappaleita eri fonteilla ja lopuksi vielä lihavoitua koko tekstin. Mutta en jaksanu tehä asialle mittään koska se olis huijausta. Plus että en jaksa käyttää aikaani siihen ü parempi kirjottaa uutta tajunnanvirtaa!
Täsäpä siis tullee.
Toivottavasti huomasitte edellisen päivityksen epäonnistumisen.
Jotenki sain siihen turhia rivivälejä, poistettua muutamia lauseita, kirjotettua kappaleita eri fonteilla ja lopuksi vielä lihavoitua koko tekstin. Mutta en jaksanu tehä asialle mittään koska se olis huijausta. Plus että en jaksa käyttää aikaani siihen ü parempi kirjottaa uutta tajunnanvirtaa!
Täsäpä siis tullee.
Reissusa on taas oltu eli L2G-tyyppinen päivitys tulollaan.
Pyynnöstä kirjotettu, täysin Jaanalle ja Elinalle omistettu, sekä kaikille jotka nämä neidot tuntee tai tietää. Terveisiä Tukholmasta. Hoijettiin.
Pyynnöstä kirjotettu, täysin Jaanalle ja Elinalle omistettu, sekä kaikille jotka nämä neidot tuntee tai tietää. Terveisiä Tukholmasta. Hoijettiin.
Jäätävän työputken jälkeen pakkasin laukkuni ja totesin et
nyt perkele lomalle. 43päivää putkeen treenaamista + opetukset + työyöt ja tämä
neiti oli todellakin rentoutumisen tarpeessa.
Eli aamukauniit loreni, paini ja kepukka pakkasivat myös
laukkunsa ja junnun turvallisesta autokyydistä nauttien suuntasimme Oulun
lentäkentälle. Tunnin lentomatka nauratti, keppi nukku mun ja jaanan välissä ja
tehtiin sen eessä ilmeitä ja muita hauskuuksia niinku aikuiset naiset yleensäki.
Lento meni siis rattosasti.
Perillä hipsittiin burger kingin kautta paikalliseen alkoon
ja kassit kilisten hotelille tsekkaa ittemme sisään. Kuka voi väittää ettei
vietetä lomaa hienostuneesti?
Illalla käytiin vähä käveleskelee kaupungilla ja eksyttiin
leffaan. Leffa oli Savage (s?) ja toivomuksista huolimatta threesome-kohtaus
loppu lyhyeen. Muuten oli hyvä leffa.
Seuraavana päivänä shoppailtiin ja shoppailtiin ja
shoppailtiin. Mentiin syömään ja tarjoilijoilla oli shortsit ja lenkkarit,
vaikka oltiin suht fancyssa paikassa. Ei voinu muutaku kattoa niitä lenkkareita
ja miettiä mikä se homma oli ruotsalaisten tyylikkyydestä. Mutta toisaalta,
tätä ko. ravintolaa lukuun ottamatta ruotsalaiset on kyllä tyylikkäitä.
Ja iha
jumalattoman hyvännäkösiä.
Suurin piirtein kaikki.
Erästä jenkkituttua
lainatakseni, vastaus kysymykseen ”miksi pidit tukholmasta”, oli ”’Because
every girl that comes around the corner, is the most beautiful girl youve ever
seen.” Tru dat, voin allekirjottaa saman lauseen myös miesten puolesta, hitto vieköön.
Karsin vaan kirosanoja pois tuosta lainatusta lauseesta, mutta alkuperäsessä
lauseessa oli voimasanoja sen verran palio että viesti todellakin tuli perille!
Seuraavana päivänä taas shoppailtiin ja tsippailtiin. Illalla
mentiin Södermalmiin hakee hyviä baardeja. Esitettiin espanjalaisia (meni läpi),
maksettiin 16€ yhestä hikisestä drinkistä, meinattiin jäädä auton alle ja
juteltiin suomalaiselle spugelle. (ai nii, terveisiä sen siskolle. en tosin
muista sen nimeä enkä asuinpaikka enää mutta terkkuja ny silti.) Lisäksi syötiin
kahesta eri snägäristä kevyttä iltapalaa, kinasteltiin taksikuskin kans liian
korkeista hinnoista, feidattiin taksi ja hypättiin yömetroon englantilaisen
tietyömaajobbarin kans. Kotimatkalla päätin keksiä jotain jännää tekemistä ja
aloin harjoittelemaan stalkkaamista. Etin sopivan kohteen ja menin seisoon
liukuportaissa häiritsevän lähelle. Sitte kävelin muutaman sata metriä aivan
iholla. Ensin se katteli ihmeissään kun tulin vieressä, sitte alkoi epäilemään
kun kävelin joka mutkaan perässä ja yritti kysyä multa mihin oon menossa. Koska
en vastannut, se testas mitä tapahtuu jos se kävelee eteenpäin, pysähtyy tai
peruuttaa. Toistin mukana. Lopulta vastasin etten puhu ruotsia ja kysyin
englanniksi miten mun stalker-ura alkoi. Vastaukseksi se kysy mun puhelinnumeroa. Hyvä
veto, pakko sanoa. Tosin meikän toiminta ei ollu stalkkaamista vaan lähinnä ahistelua. Päätettiin kuitenki mieluummin lähteä taas syömään jotain. Ruoka
ennen kaikkea! Juoksin siis tilanteesta pois muutaman hauskan lauseen jälkeen.
Kohtaamisia.
Lauantaina käytiin vanhassa kaupungissa kävelyllä ja samalla
kallen cribseillä kahvilla. Hissimatkalla samassa hotellissa asuvat miehet
toivotti meille ”good morningia”. Mietitytti vähä oliko mejä ulkonäössä jotain
juuriheräämiseen viittaavaa ku kello löi siinä vaiheessa kovastikin jo yhtä,
ehkä puoli kahta.
Illan päälle suunnattiin muutamiin baardeihin
tukholmalaisten ystävien johdolla ja oli kyllä hirmusen hauskaa. Good old
days-fiilis läpi illan. Tanssittiin älyttömästi, metroiltiin sata kertaa pummilla
ja vietettiin nauruntäyteiset jatkot. Isojen klubien unisex-vessat nauratti, mistähän
syystä ne on päätyny semmoset rakentaan.
Mukavana yllätyksenä jatkoille pamahti
aamuseiskan aikaan ystävämme, joka oli aiempana päivänä jumittunut Suomeen vähintäänki
kyseenalaisista syistä. Voi sitä riemua kun tää ko. tyyppi seisoi yhtäkkiä oven
takana J
Ja voi sitä Rafan riemun määrää kun se tulee kämpille seiskan aikaan ja
yllätyksenä me oltiin siellä jatkoilla :D
Kepukka toimi taas normaaliin tapaansa. Ne jotka ko.
ihanaisen typykän tuntee, ymmärtävät varmaan seuraavan jutun hauskuuden, ne
jotka ei, niin no, sitte varmaan ei
palio naurata. Oltiin lähössä jatkoilta, joissa oli tuttujen lisäksi yksi uusi
tuttavuus jonka kans ei oltu paljoa juteltu. Keppi ei ollu puhunu sanaakaan
ruotsia koko iltana muutenkaan.
Kämpässä oli iha hiljasta ja uninen tunnelma. Halailtiin
heippoja. Yhtäkkiä keppi huudahti tätä tuntematonta kaveria halatessaan ”HOPPAS
VI SES SNART!” Minä ja Jaana hajottiin täysin, ja kuten Roy sen sanoki ”once a
keppi, always a keppi.”
Aiva huippu reissu, rentouttava ja täynnä nauramista.
Syksyinen Tukholma on kaunis, suosittelen. Ja itelläni seura, eli L2G-tytöt oli
kyllä parasta mahollista. Juttujen taso pysy vakaasti hävyttömän alhaalla,
mikäs sen parhaampaa.
Vaikka ei Kepin kans nähä Jaanaa läheskään niin usein ku
haluttais, on meillä aina niin rentoa ja hauskaa että ei olis taaskaan maltettu
päästää sitä bussiin ja kotimatkalle. Päätettiinki Kepin kans että ens syksynä
pakotetaan Jaana muuttamaan meijän kans Ouluun. Tästä ei ees keskustella.
Ehottomasti reissussa oli parasta taas seura. Varmaan nämä
tytöt onki heti perheen jälkeen ne kaks ihmistä jotka tuntee mut parhaiten. Ja
ollaan tunnettu vasta kaks vuotta. Hullua. Tytöt hei, meillä on kohta taas
kuukausipäivä, muistakaahan laittaa kalenteriin.
Sisäpiiriläppää läpi
päivityksen :D just the way it should.
Ootte maailman parhaita.
-kakka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti