feelin' it

HUhhuu.
Meillä oli eilen pikkujoulut. ja toissailtana pikkujoulu-harjoitukset.
hauskat pilleet.
ainaki bile-emännät viihty :D ehkä jopa joku muukin!

Perjantai lähti käyntiin kinukauppa-shoppailulla. Mukaan tarttu ihan käsittämättömiä koristeita, periaattena toimi ”Mitä mauttomampi, sitä parempi” Londresin asunto oli pian koristeltu mm. pahvijoulupukilla, psykedeelisillä viireillä ja värillisillä, vilkkuvilla jouluvaloilla.
Verhoissa roikkuu edelleen pahvilautasia. Koristeluun ei voinut olla tyytyväisempi. Harmiteltiin kyllä kun meiltä ei löytynyt mitään kuviollista teippiä, se olis sopinut vielä paremmin tekokukasta revittyyn oksaan joka toimi mistelinä meillä :D viereen toki piti kirjoittaa lappu ”mistletoe” koska muuten olis jollekin saattanut jäädä hämärän peittoon miksi kattoon on teipattu tekokukan lehtiä.
Oltiin jaanan kans ihan liekeissä siitä mistelistä, maailman paras idea. Elina istu keittiön pöydän ääressä ja kiteytti ajatuksensa meidän toiminnasta pariin tehokkaaseen sanaan.”no voi vittu.”
Kevyt kyynisyys ei pilannyt intoamme, ei toki.

Okei, eli pikkujoulut lähti liikkeelle suomalaisten voimin, mejän kommuunin lisäksi alkuillan jouluista löytyi naapurin tydyt ja uusimmat tulokkaat taru ja janina. Pian seuraan liittyi mun tanssikaveri tracy ja päästii hyvällä omallatunnolla juomaan shotteja ulkomaalaisten kunniaksi :D jossain vaiheessa mukaan liittyi david, markus, emilio sekä toki ruotsin kommuuni. siinähän sitä sitten jo oltiinki. espanja, ruotsi, puola, suomi ja intia oli edustettuna ja englanti sujui taas loistavasti. Illan edetessä musta tuntu ettei mulla oo mitää ongelmaa espanjan ja ruotsin kielenkää kans. Ossaan puhua mitä vaan, mikäs tässä ollessa!
Kamera eli vahvasti illassa mukana, julkaisukelpoista materiaalia tosin on ehkä n.10% otetuista kuvista. Johtunee kuvaajan osallistumisesta juomapeliin.
Mutta kerranki ON niitä kuvia, se on jo jotain! Ens viikolla on sitte uudet pilleet meillä, että tervetuloa jos joku innostu, meillä on yks huone tyhjänä täällä suomen vieraille :D

Kyllä me myös baarissa oltiin, tonttulakit saavutti suurta mielenkiintoa ja joidenki osalta jo goodtimes koitui kohtaloksi. kokoko.
Allekirjoittanut kadotti äänensä. En ymmärrä mitä tapahtu, ennoo ollu kipeenä, en huutanu, nada. Nii naps, parissa minuutissa mun ääni oli kadonnut kokonaan. Tänä aamuna se oli jonkin verran takas onneksi jo. Tosin tänään suusta ei tullut yhtään järkevää asiaa. Nimeltämainitsemattoman kämppiksen kysely ”miten erottaa hirven ja poron? sarvistako se pitäis tietää?” kertoo aika pitkälti tämän päivän tajunnantasosta.

Täällä on iha hemmetin kylmä.
Joo tiedän et on naurettavaa valittaa ku kalajoen hoodeilla on kuuleman mukaan viistoista astetta pakkasta ja lunta vaikka muille jakaa. Täällä on kyllä 15 lämmintä mut silti palellun joka välissä. Lauantaina oli aivan kaamee myrsky, olin iha hermona ku rämmin töihin. Matkaa on n.500m mutta jo puolessavälissä mun sateenvarjo oli kääntynyt niin monta kertaa ympäri et se hajos kokonaan ja jatkoin matkaa ilman. Opistolle päästyäni huomasin et kaikille muillekin oli käynyt sama. Pitäis olla joku supersateenvarjo täällä. prkl.
Tosin sateenvarjosta ei paljo oo hyötyä jaloille jotka oli polviin asti litimärät. Etureidet oli sit vaan tosi märät. Täällä toi viemäröinti kaduilla ei oo kauheen toimiva, joten kadut lainehtii vedestä ku sataa. Ja täällähän sataa.
Onneksi on glögiä ja älyttömän mauttomat jouluvalot, jotka lämmittää kroppaa ja mieltä ku palaa kotiin tuolta myrskystä.
Ja huiput kämppikset <3
Ei me ees ikää hengata omissa huoneissa, istutaan vaan aina keittiön pöydän ääressä ja nauretaan toisillemme ku jollain on hidas hetki :D ja niitä hetkiähän riittää.
Mietittiinki et miten sitä osaa olla suomessa ku ei asukaan enää kolmestaan? Soitellaan varmaan toisillemme et hei, lähetäänpä eroskiin ostaa jogurttia (= makkaraa ja juustoa) ja tiistai-iltana pitää mennä johonki ”yhelle”.
Kenelle sitä teetäki keittää? Maippi ja Joni, saatte valmistautua tuleviin kämppisten yhteisiin teehetkiin jo nyt :D Pehmeä lasku.

Oon asettunut tänne, en halua lähteä Suomeen. Vaikka se onki ihana maa täynnä ihania ihmisiä. Silti, oon kotona täälläkin.

-h